sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Autoajelulla

Päätettiin harjoitella tyttöjen kanssa autolla matkustamista sekä tietenkin tarkailla voiko joku pahoin autossa. Tehtiin noin tunnin lenkki ja puolessa välissä oltiin hetki aikaa pysähdyksissä. Menomatkalla Pate huusi melkein taukoamatta. Aina kun kuului kovempi ääni tiesi, että Eddie protestoi kyydissä oloa.


Mitä nyt tapahtui? Tuli ihan hiljaista eikä tärisekkään enää.


Nyt voi olla rennosti. Mä kiepsahdan tästä selälleni.


Tää on eläinrääkkäystä. Mä valitan vielä jonnekin kissojen suojeluyhdistykselle tästä!


Siskot - tää on niin väärin meitä kohtaan.


Pistäkää silmät kii, mä tarkkailen mitä tapahtuu.


Jos Pate huusi menomatkan ja Eddie välillä autto, ai niin on Pate huudellu paluumatkallakin, ny on mun vuoro kiljaista.


Hei, tää on kivaa; painakaa teki nenä lyttyyn tähän oveen.


Joko me ollaan pian perillä?!?


Pate piti eniten ääntä, varsinkin kun ajettiin taajamassa. Eddie säesti Patea menomatkalla taajama-alueella. Rudi naukaisi paluumatkalla pari kertaa. Maantieajossa tytöt olivat rauhallisia ja välillä jopa kaikilla oli silmät kii. Eikä kukaan tullut tällä tunnin reissulla pahoinvoivaksi mikä oli erittäin hyvä huomio.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti