perjantai 4. joulukuuta 2015

Kolmas päivä

Kolmannen yön jälkeen tiedän miltä tuntuu kun kolme kissaa päättää keskellä yötä huolehtia palvelijastaan. Kyllä! Siihen tosiaankin herää kun kolme tosi karheaa kieltä nuolee, eikä auttanut asennon vaihtaminenkaan. Jos palvelijaa pitää pestä yöllä, niin silloin pestään, sillä siisti. Ja voin vain sanoa, että nuo pikkaiset kielet ovat sitten tosi tosi karheita. Sain kyllä jälkihoidoksi kolme ihanan pehmeää turkkia ihoani vasten ja kehräyskuoron, mikä sitten tuuditti takas uneen.

Pate hokas ensimmäisenä miten tällä leikitään. Rudi pienen sivusta katselun jälkeen. Eddie vaan mammi viekussa ja katteli silmät puoliummessa siskojen touhuja, ei napannu millään mennä mukaan.


Ja jos nallea rökitetään monta kertaa päivässä, niin myös matot tulee tappaa vähintään kerran päivässä.


Välillä maton rökittämisen ohella pitää myös hyökätä siskon kimpppuun...


Vaikka mielestäni laitan kaikkii kuppeihin samaa ruokaa, niin miksi ihmeessä ne parhaimmat makupalat menevät aina siihen yhteen? Tosin hyvinhän nuo vielä mahtuvat samalta kipolta syömään ja saanpahan poistettua aina kipon kerrallaan tiskiin.


Tänään testattiin millaisia vesipetoja meillä on. Rudi uitti ittensä melki kokonaan, Pate kyllästy heti kun siskot alko kastelemaan häntä. Eddie suostu kasteleen tassun päät.


Valitettavasti kuva on epätarkka, mutta kuvaa tosi hyvin kuinka innostunut Rudi oli kaloista.


Sitten kun kaloista oli toivuttu, niin vuorossa oli hiiren kiinniottamista.


Ja saatiinhan se hiiri lopulta tapetuksi.


Laiskana ihmisenä kerään tietty aina pyykkiä prässättäväksi korillisen ennen kuin ryhdyn hommaan. Onneksi hokasin, et puhdas pyykki kannattaa varmuuden vuoksi peittää esim tyynynliinalla, ettei ohi kulkevat kissat myllää puhdasta pyykkiä.

Tytöt oli perjantai saunassa, saunahan on nyt niiiin IN, ja löylyjen ajaksi piti tietty mennää vilvotteleen pyykkikoppaan. Mietin ny tässä vaan, että haluavakkohan myös prässättäväksi...?


Loppupäivän annan rokkimimmien temmeltää ihan kaikessa rauhassa ilman taltioimista... ehkä, kenties...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti